TOTEUTUNEET PROJEKTIT

PIRKANMAAN KYLÄPROJEKTI 1988-1991

rahoittaja: Hämeen lääninhallitus, läänin kehittämisraha, Pirkanmaan maakuntaliitto
toteutus: Pirkanmaan liitto ja kyläläiset
TULOKSET:

  • kylän markkinoinnin aloittaminen
  • EKY:n perustaminen
  • Vesiosuuskunnan perustaminen

KYLÄ PALVELUYRITTÄJÄNÄ -HANKE 1991-1995

rahoittaja: MMM/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
toteutus: Helsingin yo/osuustoimintainstituutti
TULOKSET:

  • koulutustoiminta
  • tulevaisuusverstas

Julkaisut Helsingin yliopiston Osuustoimintainstituutin julkaisusarjassa

  • Ritva Pihlaja - Teija Simpanen: Kylä palveluyrittäjänä. Kyläraportit 1/1993
  • Vuokko Jarva: Miten järjestän tulevaisuusverstaan? Kylän kehittäjän opas 4/1994
  • Ritva Sirkkala: Kylätoiminnasta sosiaaliseen yrittäjyyteen 7/1995

LOUHI-PROJEKTI 1995-1996

rahoittaja: MMM/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
toteutus: Helsingin yo/Osuustoimintainstituutti
TULOKSET:

  • kylävisio
  • koulutus
  • kyläkäsikirja
  • kyläesite

KYLÄPIIKA-PROJEKTI (PESTIPALVELU) 1995- 2005

rahoittajat: Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus
Oriveden kaupungin perusturvalautakunta (ostopalvelusopimus) asiakkaat
toteutus: EKY

TYÖTTÖMIEN OMATOIMISUUSPROJEKTI 1995

rahoittaja: Hämeen työvoimapiiri
toteutus: EKY/Pertti Puskala
tulokset: Tietotupa/Etätyökeskuksen suunnitelma

MONITORI/ERÄJÄRVEN TIETOTUPA - ETÄTYÖKESKUS 1996

rahoittaja: MMM/Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
toteutus: EKY
tulokset: Koulutusta, etätyömahdollisuudet, kylän tietotekniikkapalvelut

POMOHANKKEITA 1997-1998

Tietotupa / etätyökeskus
AV-hanke (tuotteita / palveluita elokuva-ja videotuottajille)
Työpörssi


SEUTUKYLÄ -HANKE 2001

rahoittaja: EU:n aluekehitysrahasto, Suomen valtio

toteutus: EKY

EKY on saanut EU:n tavoite 5b-ohjelman mukaista rahoitusta Seutukylä-hankkeelle. Seutukylä -hankkeen toteuttamiseen myönnetty miljoona EU:n aluekehitysrahaston ja Suomen valtion rahaa on käytettävä nimenomaan hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen toteuttamista valvoo sitä varten asetettava ohjausryhmä, jossa on myös rahoittajan edustaja Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolta. Rahan käyttöä tarkastavat ainakin EKYn tilintarkastajat, Pirkanmaan TE-keskuksen tarkastajat, maa- ja metsätalousministeriön tarkastajat, valtion tilintarkastajat, valtion talouden tarkastusvirasto ja EU:n komission tarkastajat. Hyväksytyssä rahoitussuunnitelmassa on hankkeen toteuttamisessa on neljä eri kokonaisuutta. Ne ovat tietotupatoiminnan laajentaminen koko Itä-Pirkanmaan seutukuntaan, työpörssitoiminnan ja Eräjärven palvelutuotantotavan laajentaminen koko seutukuntaan, seutukunnan elokuvauksen ja videotuotannon palvelut sekä luontomatkailupalvelutuotannon ja -markkinoinnin järjestäminen.
Kun lähtökohtana on Eräjärvellä hankittujen kokemusten ja toimintatapojen laajentaminen muualle Juupajoen, Längelmäen ja Oriveden alueelle (eli siis Itä-Pirkanmaan seutukuntaan), osoittaa se, että Eräjärven tapa toimia on rahoittajien piirissä todettu hyväksi. Samalla kun toimintaa laajennetaan myös oman kylän ulkopuolelle, pidetään tietenkin huoli siitä, että toiminta Eräjärvellä jatkuu ja kehittyy. Tätä edellyttää jo sekin, että EU:lta ja Suomen valtiolta tulevan rahoituksen lisäksi EKY panostaa hankkeeseen koko omarahoitusosuuden. Tämä on kahden vuoden aikana yhteensä noin 300.000 markkaa.

Seutukylähanke on päättynyt vuonna 2001.

PJP-PYÖRÄILYÄ JA PALVELUJA -HANKE 01.04.2010-30.11.2011


PjP -hankkeessa selvitettiin Kangasalta, Sahalahden, Kuhmalahden, Eräjärven ja Oriveden kautta takaisin Kangasalle kulkevan reitin varren palvelut ja kulttuuritapahtumat. Reittiä palveluineen markkinoitiin polkupyöräilijöille ja motoristeille.

Jatkoa varten pyrittiin reitin palveluja varten saamaan erillinen/erillisiä myyntiorganisaatioita. Hankkeen tavoitteena oli lisätä reitin varren tapahtumiin kävijöitä vähintään viidellä prosentilla.

Hankkeen tuloksena syntyi markkinoitava pyöräilyreitti. Alueen keskinäinen yhteistyö lisääntyi.

ERUKUS -HANKE, ERÄJÄRVEN UIHERLANJOEN KUNNOSTUKSEN SUUNNITTELU

01.05.2009-31-12-2012

Päätavoitteena oli tutkia laaja-alaisesti Eräjärven Uiherlanjoen kuntoa ja mahdollisuudet parantaa joen ja siihen liittyvän luonnon tilaa. Tuloksena oli suunnitelma kustannusarvioineen joen kunnostamiseksi ja tarvittavan ympäristöluvan hakemiseksi. Myös Eräjärven virkistyskäyttöä edistettiin. Pidemmän aikavälin tavoitteet heijastuivat valtaosaan kuntalaisia ja joen kunnostussuunnittelu liittyi lähinnä joenvarren asukkaisiin.

Tutkimus on myös osittain koko järveä koskeva.

Hankkeessa seurattiin vedenpinnan korkeutta, tehtiin virtaamamittauksia ja purkautumiskäyriä, sedimenttianalyysejä sekä linnusto- ja sudenkorentoselvitys.

Tuloksena saatiin kunnostussuunnitelma.

Lisätietoja ERUKUS -hankkeesta

JätevedenpuhdistamonVuosi2014

ELÄVÄ ERÄJÄRVI -HANKE 01.03.2013-30.06.2014

Hankkeen tavoitteena oli kylämateraalin luonti markkinoinnin tehostamiseksi ja matkailijamäärän, asukasmäärän sekä kylän viihtyvyyden lisäämiseksi. Tavoitteisiin pyrittiin pääsemään opastamalla kylän eri palvelualojen työpaikoissa toimivia, osin vuosittain vaihtuvia henkilöitä antamaan asiakkaille mahdollisimman hyvät tiedot Eräjärven toiminnoista, palveluista ja muista asioista palvelukansioiden avulla. Tehtiin kylän ja kylän tapahtumien yhteismarkkinointia sekä tonttikartoitusta.

Tietoa kerättiin talteen mm. tarinatyöpajoissa tarkoituksena tuotteistaa historiaa, kulttuuria ja tapahtumia. Viihtyvyyttä lisättiin suunnittelemalla Vihasjärven Kyläpuistoa, laatimalla hiihtolatukarttoja sekä perehdyttämällä kestävään kehitykseen. Pyrittiin turvaamaan eri ikäryhmien aktiivinen osallistuminen kylän tapahtumiin ja estämään syrjäytymistä

Go to top