Eräpyhä - Retki muinaisuuteen

Längelmäveden rannalla on Eräpyhän niemi. Nimi viittaa siihen, että se on ollut muinaissuomalaisten erämiesten pysähdys- ja levähdyspaikka, jossa he ovat uhranneet metsän ja veden haltijoille saadakseen hyvät saaliin tai kiitokseksi jo saadusta saaliista. Kun kristinusko levisi, otti kirkko nämä kokoontumispaikat käyttöönsä ja siellä alettiin pitää jumalanpalveluksia. Eräpyhässä on kookas raunio, Nunnankirkko. Se on muistitietojen mukaan ollut milloin veneen muotoinen, milloin rakennuksen pohjaa muistuttava. Nykyinen kiviraunio kasattiin Muinaistieteen toimikunnan ohjeiden mukaan vuonna 1966. Keskiajalla tiedetään Eräpyhän toimineen kesäisin Kangasalan ja myöhemmin Oriveden seurakunnan "maakirkkona", jollaisena se toimikin lähes 150 vuotta. Nykyisin Eräpyhä on luonnonsuojelualue, jossa on noin kahden kilometrin mittainen luontopolku.

Elinkeinojen historiaa:

  • Tukinuittoa Uiherlan jokea pitkin Längelmäveteen
  • Tiirikaisten höyrysaha ja mylly vuodesta 1904, vilkkaimmillaan 1946 -1948 työllistäen n 20 henkeä
  • Pellavanviljelyä
  • Kiviteollisuutta
  • Tekstiiliteollisuutta; Pihlmanin veljesten pukutehdas työllisti runsaat sata henkeä
  • Osuusmeijeri 1903 - 1990
  • Mylly ja viljanlajittelua osuusmeijerin kupeessa
  • Karjanjalostusta
  • Perinteistä maa- ja metsätaloutta sekä karjanhoitoa

Palveluja; edelleenkin omat pankit ja useita kyläkauppoja

Go to top