28.4.2004 julkaistu tutkimus

KYLÄN JA KUNNAN TALOUDELLINEN SUHDE

Tutkimuksen on laatinut YTM Reijo Kahelin

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tausta ja tavoite

Kylien toiminta on monessa tapauksessa muuttunut yhdessäolosta voimakkaasti taloudellisia riskejä sisältäväksi elinkeinolliseksi toiminnaksi. Kuitenkin sitä varsin yleisesti pidetään vieläkin muutamien harvojen toimijoiden paikallisena harrasteluna.

Erityisesti kunnallisella tasolla talous on toiminnan perusta. Niinpä tässä kolmessa pirkanmaalaisessa kylässä tehtävässä tutkimuksessa tarkastellaan paikallisen työn taloudellista vaikuttavuutta ja merkittävyyttä oman kunnan taloudessa.

Tavoitteena on tutkia, voivatko kylät toimia itsellisesti kunnasta riippumatta. Kylien itsellisyys linkittyy kansalaisyhteiskunnan kehitykseen ja kysymykseen, tarvitaanko kuntaa. Kuntajärjestelmän romuttamiseen ei tutkimuksessa haeta perusteita, vaan pikemminkin asia nähdään Heikki Kosken tapaan siten, että kuntien on syytä olla mukana kansalaisyhteiskunnan kehityksessä.

Tutkimuksen kohteet

Tutkimus on tapaustutkimus, jonka kohteina ovat Oriveden kaupunki ja Eräjärven kylä, Vesilahden kunta ja Rämsöön kylä sekä Vilppulan kunta ja Pohjaslahden kylä. Kunnat ja kylät ovat erilaisia monessa suhteessa. Näissä kylissä on kuitenkin yhteistä se, että niissä kylien oma toiminta on ollut pitkään merkittävää. Kyliä ja kuntia ei kuitenkaan verrata toisiinsa.

Eräjärveä ja Pohjaslahtea yhdistää myös se, että ne molemmat olivat itsenäisiä kuntia vuoteen 1973 saakka.

Kyliä ja kuntia tutkitaan vain niiden keskinäisten rahasuoritusten kautta ja ottaen huomioon tutkittujen yhteisöjen maksamia veroja ja veroluonteisia maksuja. Sen sijaa kyläläisten maksamia veroja ei tutkimuksessa tarkastella; toisaalta tutkimuksen ulkopuolella ovat kuntien vakiintuneet lakisääteiset palvelutehtävät.

Tutkimuksessa ei myöskään oteta suoranaisesti kantaa siihen, millä kustannuksilla kunta olisi voinut yksinään selviytyä kylien nyt tekemästä kehittämis-, markkinointi- ja palvelutoiminnasta.

Yhteenveto Oriveden ja Eräjärven taloussuhteesta

Eräjärvellä tutkimuskohteina olivat Eräjärven Kehittämisyhdistys ry, Eräjärven Urheilijat ry, Eräjärven Työväen Näyttämä ry ja Eräjärven seudun vesiosuuskunta.

Vuosina 1993-2002 nämä yhteisöt maksoivat palkkoja lähes 1,1 miljoonaan euroa samanaikaisesti kun niiden kaikkien hallinto tehtiin puhtaasti talkootyönä. Maksetuista palkoista tehtiin ennakonpidätyksiä yhteensä yli 222.000 euroa.

Oriveden kaupunki panosti näiden yhteisöjen toimintaan ja niiden kautta toteutettuun kylän kehittämistyöhön vuosina 1993-2002 runsaat 380.000 euroa. Eräjärveläiset yhteisöt maksoivat samanaikaisesti takaisin suoraan kaupungille mm. työpalvelu- ja muina ostoina runsaat 140.000 euroa. Tämän lisäksi on otettava huomioon kaupungin saamat verotulot maksetuista palkoista, näiden yhteisöjen itsensä maksamat yhteisöverot sekä kylän toimijoiden paikallisilta yrittäjiltä tekemien lähes 600.000 euron ostojen vaikutus yrittäjien yhteisöveroon. Kokonaisuudessaan voidaan arvioida, että kaupungin ja kylän keskinäiset maksusuoritukset ovat lähes tasoissa.

Kaupungin maksamasta 380.000 eurosta lähes puolet kohdentui vesihuollon toteuttamiseen. Samanaikaisesti vesihuollon rakentamisesta maksettiin paikallisille yrittäjille ja henkilöille noin 750.000 euroa. Tästä Oriveden kaupungille palautui lähes 120.000 euroa. Kaiken kaikkiaan Eräjärven kylän panostus vesihuollon rakentamiseen oli yli 1,5 miljoonaa euroa. Perustellusti voidaan asettaa kysymys, onko vesihuollon rakentaminen haja-asutusalueella asukkaiden oma velvollisuus vai kuuluisiko se kunnan tehtäviin. Tämä kysymys on entistä ajankohtaisempi uuden vesilain tullessa voimaan siirtymäkauden jälkeen. Kysymys ei tietenkään voi tarkoittaa sitä, etteivätkö asukkaat itsekin osallistu rakentamiskustannuksiin yhtä lailla kuin kunnan vesilaitoksenkin toiminta-alueella.

Eräjärven kylän toimijat hankkivat kymmenvuotiskautena rahoitusta kaupungin ulkopuolelta yli 900.000 euroa. Valtion ja EU:n tuki vesihuollon rakentamiseen oli 400.000 euroa, muut kehittämishankkeet saivat 250.000 euroa ja työllistämismäärärahoja hankittiin noin 170.000 euroa.

Yhteenveto Vesilahden ja Rämsöön taloussuhteesta

Rämsöön kylä on toimintansa kautta hankkinut vuosina 1993-2002 rahoitusta Vesilahden kunnan ulkopuolelta noin 420.000 euroa. Kunta osallistui toiminnan kustannuksiin vajaalla 30.000 eurolla. Rämsöön kylä tavallaan palautti kuntaan takaisin noin 37.000 euroa. ’Palautus’ tapahtui maksettuina palkkaveroina ja niinä suorituksina, joita kylä panosti kuntalaisia palvelevaan toimintaan Yhteisöverojen vaikutusta ei tässä ole otettu huomioon, vaikka Rämsöön kyläkerhon lähes 540.000 euron tulot on pääsääntöisesti käytetty palvelujen ja tuotteiden ostamiseen vesilahtelaisilta toimijoilta.

Eritellysti voidaan todeta, että kylä käytti itsensä ja siis myös kunnan markkinointiin yli 10.000 euroa. Kunta osallistui kustannuksiin vajaalla 800 eurolla. Nuorisotyöhän kunta antoi avustusta 1.600 euroa ja kylä käytti siihen lähes 5.000 euroa. Koululaisten kyyteihin kylä osallistui yli 11.000 eurolla. Kylä antoi myös rahallista avustusta leirikoulun toteuttamiseen. Kylän talkootyöpanoksella peruskorjattiin myös kunnan omistamia kiinteistöjä ja alueita kunnan osallistuessa kustannuksiin runsaalla 5.500 eurolla. Talkootyön arvoa ei ole kirjattu.

Tapahtumien järjestämiseen, kannustuspalkintoihin ja kesäteatteritoimintaan Vesilahden kunta antoi avustuksia Rämsöön kylän toimijoille vajaat 3.000 euroa. Pelkästään Kowan Teknolokian Päivät® -tapahtuman järjestäminen on tuottanut kylälle itse hankittua tuloa lähes 400.000 euroa.

Samalla kun Rämsöön kylä on omilla panostuksillaan halunnut säilyttää kyläkoulunsa, on huomattava, että Vesilahden kunta on sitä tukenut. Tätä osoittaa kyläkoulun oppilaskohtaiset menot, jotka olivat vuonna 2002 lähes 2,5 -kertaiset kirkonkylän koulun oppilaskohtaisiin menoihin verrattuna.

Yhteenveto Vilppulan ja Pohjaslahden taloussuhteesta

Pohjaslahden kylän toimijat hankkivat kehittämisrahoitusta Vilppulan kunnan ulkopuolelta noin 260.000 euroa. Merkittävin osuus tästä kohdentui vesihuoltoon.

Vilppulan kunta panosti vesihuoltoon ja muihin Pohjaslahden kehittämishankkeisiin runsaat 110.000 euroa. Kyläläisten ja heidän muualta hankkimaansa rahoitusta käytettiin 525.000 euroa. Kylä maksoi palkkoja yhteensä lähes 110.000 euroa, josta ennakonpidätyksiä tehtiin 34.000 euroa. Esimerkiksi Kyläyhdistys Puhuri työllisti nimenomaan pitkäaikaistyöttömiä erilaisiin kyläläisten palvelutehtäviin. Pienenä esimerkkinä kylän panostuksista on myös MLL:n osaston toteuttama kouluavustajan palkkaus, jolla varmistettiin esikoulu Pohjaslahdella jo ennen kuin kunnassa toteutettiin esikoulujärjestelmää.

Vilppulassa kunta on huolehtinut omien kiinteistöjensä ja mm. liikuntapaikkojen ylläpidosta myös Pohjaslahden kylässä. Vuonna 2003 kunta möi yhdellä eurolla entisen Pohjaslahden kunnantalon kyläyhdistykselle ja antoi samalla myös peruskorjausavustusta. Vilppulan kunta on myös panostanut Pohjaslahden kouluun, mitä osoittaa yli kaksinkertaiset oppilaskohtaiset menot muihin peruskoulun yksikköihin verrattuna.

Yleisiä huomioita

Kylissä tehtävän talkootyön arvoa on kehittämishankkeiden yhteydessä alettu mitata myös rahassa, kun hankkeiden omarahoitusosuutta voidaan kattaa myös talkootyöllä. Sama koskee myös saatavia tavaralahjoituksia. Esimerkiksi Vesilahden Aktiivikylät -hankkeessa ja Eräjärven Seutukylä-hankkeessa tehtiin hankekirjanpidon mukaan noin 40.000 euron talkootyö.

Kylien toimijoiden - samoin kuin kaikkien muidenkin vapaaehtoispohjalla toimivien yhdistysten - tulisikin kirjata kaikki tehty talkootoiminta paitsi sanallisesti toimintakertomuksiinsa myös euromääräisinä lukuina kirjanpitoon. Tuntihinnan perusteina on hyvä käyttää EU-osarahoitetuissa hankkeissa käytettäviä summia. Näin talkootoiminnan todellinen taloudellinen merkitys tulisi konkreettisemmaksi ja myös dokumentoiduksi.

Tässä tutkimuksessa pääosin sivuutettiin kylien toiminnan taloudelliset vaikutukset paikalliseen yritystoimintaan ja sen kautta myös kunnallistalouteen. Jatkotyönä tulisi tehdä tämän kaltainen tutkimus. Tutkia tulisi myös kylien toteuttaman palvelutoiminnan taloudellista merkitystä kunnan toimintojen korvaajana ja/tai täydentäjänä ja siten kunnan menojen vähentäjänä. Osittain tähän on viitattu myös tässä tutkimuksessa esimerkiksi Rämsöön kylän hoitaessa kylän ja kunnan markkinointia sekä toteuttaessa nuorisotoimintaa.

Joka tapauksessa nyt tutkimuskohteina olleissa kylissä on kyetty osin kunnan tuella ja suurelta osin kunnasta riippumatta mm. merkittävään työllistämiseen. Kuitenkin kuntaa tarvitaan aktiivisena toimijana ja yhteistyökumppanina, koska kylien ihmisille ei yksinään voida sälyttää oman alueensa kehittämisvastuuta. Heikki Kosken kaavailema sekamalli kunnan ja muiden toimijoiden yhteisyydestä saa tukea. Keskustelun voi Eräjärven ja Pohjaslahden esimerkin kautta liittää myös ajankohtaiseen kuntaliitosalueiden selviämiseen oman aktiivisen toiminnan tuloksena.

Reijo Kahelin
puh. 0500 773 015
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tutkimusjulkaisu on tilattavissa Eräjärven Kehittämisyhdistyksen toimistolta hintaan 4,50 € + postituskulut

Tilaukset: puh/fax 040 350 1253 tai s-posti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Go to top