Eräjärven historia

Eräpyhä – retki muinaisuuteen

Längelmäveden rannalla on Eräpyhän niemi. Nimi viittaa siihen, että se on ollut muinaissuomalaisten erämiesten pysähdys- ja levähdyspaikka, jossa he ovat uhranneet metsän ja veden haltijoille saadakseen hyvän saaliin tai kiitokseksi jo saadusta saaliista. Kun kristinusko levisi, otti kirkko nämä kokoontumispaikat käyttöönsä ja siellä alettiin pitää jumalanpalveluksia.

Eräpyhässä on kookas raunio, Nunnankirkko. Se on muistitietojen mukaan ollut milloin veneen muotoinen, milloin rakennuksen pohjaa muistuttava. Nykyinen kiviraunio kasattiin Muinaistieteen toimikunnan ohjeiden mukaan vuonna 1966. Keskiajalla tiedetään Eräpyhän toimineen kesäisin Kangasalan ja myöhemmin Oriveden seurakunnan ”maakirkkona”, jollaisena se toimikin lähes 150 vuotta. Nykyisin Eräpyhä on luonnonsuojelualue, jossa on noin kahden kilometrin mittainen luontopolku.

Ennen Kaivannon kanavan murtumista Längelmäveden vedenpinta oli useita metrejä korkeammalla ja veden laskettua syntyi Uiherlan joki mahdollistaen myös sillan rakentamisen Syrjämäen alle. Se turvasi suoran yhteyden Vihasjärven ja Järvenpään kylistä kirkolle ja Orivedelle. Turku-Hämeenlinna-Jyväskylä postitie kulki ennen vanhaan Järvenpäästä Länkipohjan kautta Jyväskylään, ja Järvenpään Rekolassa oli Rustholli.

Elinkeinojen historiaa

• Tukinuittoa Uiherlan jokea pitkin Längelmäveteen
• Tiirikaisten höyrysaha ja mylly vuodesta 1904, vilkkaimmillaan 1946 -1948 työllistäen n. 20 henkeä (Maljastensalmella)
• Pellavanviljelyä
• Kiviteollisuutta: Juurakon louhos, Eräpyhä ja Viitaniemi maasälpää, Viitaniemi ja Seppälä Diabaasia, kiuaskiveä (viimeksi mainuttu jatkuu edelleen), Leväslahdella liuskekivilouhimo (jatkuu edelleenkin hieman eri paikassa)
• Tekstiiliteollisuutta; Pihlmanin veljesten pukutehdas työllisti runsaat sata henkeä. Raatarinrairtilla oli myös muita alan yrityksiä, lähinnä perheyrityksiä
• Osuusmeijeri 1903 – 1990
• Mylly ja viljanlajittelua osuusmeijerin kupeessa
• Karjanjalostusta
• Perinteistä maa- ja metsätaloutta sekä karjanhoitoa

Selaa vanhoja ilmakuvia Eräjärveltä alla olevalla kartalla
Kartan latautuminen kestää yleensä tovin. Kartta keskittää itsensä kirkonkylään päivittäessäsi sivun

Eräjärven ensimmäinen kuntakokous pidettiin 25.4.1870. Järjestimme 5.10.2020 Eräjärvi 150 vuotta tilaisuuden, jonka aluksi luovutettiin Pirkan kylien Kylätoiminnan tienraivaaja-kunnikirja Reijo Kahelinille ja onniteltiin sekä kiitettiin Eräjärven markkinoinnista Parvelan Retun omistajia. Tilasuudessa Juupajoen entinen kunnanjohtaja Hannu Koski esitteli kirjaansa Kunna puolustus.

Eräjärvi 150 vuotta näyttely oli esillä Eräjärven koululla/kirjastossa Roikinoilla 8.2.2020, jossa oli paikalla myös kaksi vielä elossa ollutta Eräjärven kunnanavaltuutettua, Seppo Grönqvist ja Usko Jokinen. Näyttely oli esillä lisäksi lokakuun ajan Eräjärven koululla/kirjastossa